Kun kaikki menee pieleen

Tänään on taas näitä päiviä, kun hyvä fiilis onnistuu romuttumaan hetkessä. 

Viikonloppu oli ihana ja tuntui kivan pitkältä. Olin jälleen kerran Tampereella käymässä. Lähdin torstaina kehityspsykan tentin jälkeen, koska perjantaiaamuna oli palaveri kesätöihin liittyen. Yötä olin T:n luona. Ulkoiltiin, tehtiin ruokaa, katsottiin leffaa... Mukavan rentoa. Lauantaina puoleltapäivin näin ystäviäni Minnaa ja Alinaa, joiden kanssa ajauduttiin viikko sitten pieneen välien selvittelyyn. Käytiin syömässä Napolissa ja pyörittiin kaupungilla - sain myös kutsun neitosten yhteissynttäreille myöhemmin keväällä. ;) Suunnitelmissa oli palata lauantaina keskeneräisten koulutehtävien pariin Turkuun, mutta koska menin moikkaamaan vanhempiani vielä ystävien treffailun jälkeen, venyi päivä niin, että lähdin vasta sunnuntaiaamuna. Sain loppuviimein tehtyä hommia niin hyvin, että viikonlopusta kokonaisuudessaan jäi niin hyvä fiilis, ettei paljoa edes hetkauttanut mennä tänä aamuna tulkkauksen tenttiin. Kunnes...

...tentti ei mennytkään sit kovin nappiin. Osioita oli kaksi: tulkkaus suomesta viittomakieleen ja viittomakielestä suomeen. Eka osio meni läpi aika niukin naukin ja toisesta tuli hylätty. Kuulostaa pahalta, tiedän! Mutta tenttimuoto oli mm. aivan naurettava ja muutenkin arviointitapa hieman epäilyttää. Ei sillä, tiedostan kyllä, että mun taidot eivät oo sillä tasolla, missä niiden tässä vaiheessa koulutusta tulisi olla. En kuitenkaan aamulla aavistanut, että uusinnaks menisi. En toki ollut ainut, joka sai hylsyn. Vaikutti olleen aika haastava tentti kaikenkaikkiaan. Uusinta kutsuu huhtikuussa.

Koulusta riensin pääkirjastolle maksamaan opparikirjoista kertyneitä velkoja ja uusimaan paria opusta. Ilmeni, että mun sähköposti on niiden järjestelmässä kirjattu väärin, minkä vuoksi muistutusviesti erääntyvistä lainoista ei koskaan saavuttanut mua. Maksukin oli yllättäen tuplasti isompi, kuin mitä verkkokirjaston puolelta olin katsonut. Ihan kuin sitä rahaa olis muutenkaan tällä hetkellä liikaa... Tyhmää valittaa, koska syyttää voin vain itseäni, kun en alun alkaen muistanut uusia lainoja ajoissa. Harmittaa vain ja saattoi siinä pari kyyneltäkin vieriä. Liikaa stressiä yhdistettynä pariin vastoinkäymiseen ei ole hyvä yhtälö.

 Päivän angstibiisi: Get Set Go - I hate everyone

Tästä kuitenkin uuteen nousuun. Huomenna luvassa teatteritulkkauksen harjoittelua perjantaita varten. Siitä vaikka lisää myöhemmin. Toivottavasti teillä muilla on ollut ees hieman valoisampi maanantai! :)